Valoa ja varjoa

Takatalvi peitti pihamaat lumen alle. Siitä huolimatta kevät etenee ja ajatukseni kääntyvät jo kesää kohden työpaikalleni kappelin kasviryhmiin. Mielessäni näen runsaina auringossa kukkivia kesäkukkia ja varjon siimeksessä viihtyviä perennoja. Jokaiselle kasville löytyy se oikea oma paikka kasvaa. Täytyy vain pohtia, millainen kasvupaikka on, ja millainen kasvi siinä paikassa paikassa menestyisi. Valo-olosuhteet ovat oleellinen tekijä tässä yhtälössä. Kappelin ympärillä on runsaasti kasveja. Jokaisessa kasviryhmässä on kuitenkin toisistaan poikkeavat valo-olosuhteet.

Esikot kukkivat aurinkoisen kasvupaikan ryhmässä.

Keskellä kesää aurinko paistaa korkealta taivaalta kappelin seinän vierustalle yli kuusi tuntia. Kasviryhmän violetit jalopähkämöt ja oranssit tulikellukat paistattelevat päiväänsä aurinkoisella kasvupaikalla. Kärhö kiertyy korkeaan tukeensa kääntäen kasvonsa auringolle. Ryhmään on istutettu aurinkoisen kasvupaikan kasveja, ja sitä kastellaan useammin kuin muita kappelin kasviryhmiä.

Kevätkaihonkukka kukkii alkukesästä puolivarjoisalla paikalla. Paikka suuntaa etelään ja itään, mutta sitä varjostaa suuri lehtikuusi.



Kevyen varjon kasviryhmässä tuoksukurjenpolvet kurottelevat kukkiaan lehtiensä yläpuolelle. Korkeutta kasviryhmään tuovat rungollinen pallotuija ja rautatieomenapuu. Osa kasveista on sattuman kasvattamia siementaimia, kuten aniliininpunaisena kukkiva näsiä. Varjohiipat ovat levittäytyneet matalana koivun taakse. Auringon paistaessa valonsäteet lävistävät osittain koivun oksiston, ja luovat kasviryhmän ylle liikkuvan varjon. Kevyessä varjossa viihtyvät usein myös aurinkoisen paikan kasvit. Tällöin niiden kukinta on yleensä pidempi ja yksittäiset kukatkin kestävät kauemmin. Kevyen varjon kasvupaikka voi olla myös sellainen, johon aurinko paistaa suoraan noin neljästä kuuteen tuntia. 

Rakennuksen itäpuolelta löytyy puolivarjoisan paikan kasviryhmä, johon aurinko paistaa aamuisin muutaman tunnin. Täällä alppiruusut tarjoavat suojaa pikkulinnuille ja kuunliljat levittävät lehtiään niin, ettei tyhjää multatilaa ole nähtävissä. Itäpuolen kasviryhmässä aamu aurinko kuivattaa kosteuden lehdiltä nopeasti. Tämä vähentää kasvitautien riskiä. Puolivarjoisan kasvupaikan tuntimääristä on viheralalla monenlaista mielipidettä.  Eihän se kuitenkaan ole niin tunnilleen, paistaako aurinko sitten kahdesta neljään tuntia tai kolmesta viiteen tuntia. Olennaista on se, että puhutaan muutamasta tunnista.

Näsiä kukkii kevyen varjon kasviryhmässä. Kasviryhmä suuntautuu itään, pohjoiseen ja länteen.

Viime syksynä kappelin kuivasta ja varjoisasta kasvupaikasta kaadettiin korkeat marjakuuset, sillä ne olisivat olleet kappelin remontin tiellä kasvaessaan niin lähellä seinää. Siksi olen nyt mielenkiintoisen, mutta haastavan tehtävän edessä. Suunnittelen tähän uuden kasviryhmän.

Varjoisaan kasvupaikkaan aurinko paistaa korkeintaan pari tuntia päivässä, yleensä ei sitäkään. Kasvit kyllä pystyvät käyttämään hyväksi myös heijastuvaa valoa esimerkiksi vaaleasta aidasta, mutta kappelilla ei ole heijastavia pintoja. Kappelin hämärimmässä paikassa viihtyisivät hyvin mm. rotkolemmikit, kilpiangervot ja nauhukset, kunhan vain maaperässä olisi kosteutta saatavilla. Kasvupaikka on kuitenkin ollut kuiva ja varjoisa.

Tätä itään suuntautuvaa kasvupaikkaa varjostaa useampi korkea puu. Kuivasta pääsee eroon kasvualustan parantamisella ja kastelulla, mutta varjolle ei ole tehtävissä mitään. Mitä uusia kasveja ehdottaisin ja mitä kasveja haluaisin siirtää? Innostukseni luoda kaunista erilaisin lehtipinnoin ja runsain kukkaistutuksin on taas voimissaan, mutta varjoisiin kasvuolosuhteisiin ei ole runsautta tarjolla. Ei sellaista runsautta, joka pärjäisi ilman hoitoa, sillä aikaa kasviryhmän hoitamiseen on vähän. Olen ajatellut tehdä listauksia omista luottokasveista erilaisiin kasvuolosuhteisiin. Näitä kasveja voin sitten käyttää kasvinryhmän runkona ja tuoda lisäksi mukaan jotain uutta ja vaihtelevaa. Vedän mietintämyssyn tiukasti korville, jotta saan suunnitelman tehdyksi kevään aikana.