Seitsemäksi töihin. Ensimmäinen tauko ennen yhdeksää, jonka jälkeen jatkan töitä. Lounas, kahvitauko ja viimeisen työrupeaman jälkeen puoli neljältä väsyneenä kotiin. Sama uudestaan seuraavana päivänä ja taas seuraavana. Tuntuu kuin eläisin loputonta Päiväni murmelina -elokuvan sivuosaa, ja silti maisema muuttuu silmieni edessä koko ajan. Tunnit lipuvat ohitse lumikasojen sulaessa. Päivät vaihtuvat toisiksi keltaisten, valkoisten ja punaisten kukkien puhjetessa kukkaan, kunnes kohta taas lakastuessa. Tulikellukat varistavat jo terälehtiään. Parvitulppaanit lopettivat kukkimisen ennen kuin ehdin edes huomata niiden kukkivan. Maanantai on vaihtunut tiistaiksi jo monta kertaa, ja jälleen on perjantai. Aika tuntuu loikkivan eteenpäin västäräkin tutkiessa vasta harattua mullan pintaa. Katsoin sen touhuja ja tiesin, että kohta ollaan jo syksyssä. Kevään hennot heleän vihreät sävyt ovat jo muuttuneet syvän vihreäksi.
Tarhakellukat aloittivat kukinnan, kun tulikellukat jo varistavat terälehtiään.
Suunnittelin valokuvaavani tänä kesänä enemmän, mutta kaikki tuntuu tapahtuvan niin nopeaa, että en vain ehdi kuvata kaikkea. Olemme hautausmaalla siivonneet menneen talven, vaihtaneet hautojen kukkapesiin uudet mullat, ja istutamme parhaillaan kesäkukkia. Olemme tehneet uudelle sirottelualueelle pohjat ja asentaneet sinne kunttaa. Tällä viikolla teimme myös siirtonurmien pohjat ja asensimme siirtonurmikot. Olisin voinut kirjoittaa seikkaperäisesti monesta työvaiheesta, jota olen ollut tekemässä. Mutta aikomus on jäänyt mietteeksi, kunnes olen huomannut viikon menneen, ja työn vaihtuneen jo toiseksi.
Lempi puutarhaohjelmassani, Puutarhakausi, kuljetaan välillä ajassa nykyhetkestä taaksepäin. Hoidetaan kukkia tai ihastellaan saatua satoa. Samassa kuva vie katsojat niihin hetkiin, kun perennat istutettiin tai siemenet vasta kylvettiin. Minäkin haluaisin näyttää teille, kuinka istutin kappelille valkoisia vuorenkilpiä ja säleikköä vasten kaksi aasiankilpikiertoa. Sen jälkeen kuva siirtyisi hetkeen, kun vuorenkilven lehdet ovat suuria ja sen kukkavarret pitkiä. Kilpikierto olisi rehevänä vallannut koko säleikön. Sellaisen aikapyörän minäkin haluaisin
