Maljakot seisovat vieri vieressä kukkakaupan lasikaapissa. Väreittäin omiin ryhmiinsä järjestetyt kukat kilpailevat kauneudellaan ja näkymä on runsas. Etualalla on lyhytvartisia oransseja ruusuja ja germiinejä. Toisaalla on violetteja kruunuvuokkoja ja valkoisia leinikkejä. Korkeimmat ruusut, gerberat, eustomat, sudenporkkanat ja leijonankidat on sijoitettu niiden taakse.
Katseeni kiertää kukissa, mutta en löydä etsimääni. Vaaleanpunaiset tulppaanit viehättävät, mutta en ole tullut ostamaan tulppaaneja. Samaan aikaan floristi käärii sitomaansa kukkakimppua paperiin, ja kysyy asiakkaalta haluaako hän virkistepussia mukaan.
Odotellessani vuoroani, kierrän myymälän keskellä olevan pöydän toiselle puolelle. Pöytä pursuaa kukkia. Tunnistan lattialta suuriin lasimaljakoihin asetetut valkoiset morsiusharsot, ja näen heti niiden vieressä etsimäni vahakukat (Chamelaucium uncinatum).
Vahakukan siroissa punertavissa kukissa on viisi terälehteä ja tumma keskusta. Sen lehdet ovat neulasmaiset, mutta pehmeät. Lehdissä on pieni koukku, josta kasvi on saanut tieteellisen nimensä uncinatum, kynsimäinen, koukkumainen. Vahakukan puumainen varsi sisältää eteerisiä öljyjä ja tuoksuu sitruunalle.
Vahakukka on tärkeä leikkokukkateollisuuden tuote. Lisäksi vahakukkaa myydään myös ruukkukukkana. Se viihtyy täydessä auringonpaisteessa, eikä hätkähdä vähääkään, jos kasteluun tulee pidempi väli. Vahakukat ovat endeeminen eli kotoperäinen laji Australiassa. Se kasvaa siellä hiekkaisilla ja paahteisilla alueilla muutaman metrin korkuisiksi leveiksi pensaiksi.
Austaliassa vahakukkaa löytyy myös keittiöstä. Liedellä höyryävään keittoon saatetaan heittää mausteeksi muutama vahakukan lehti. Suomessa leikkokukkia ei voi käyttää ruoanlaitossa niissä käytettyjen kasvinsuojeluaineiden vuoksi.
Tunnemme muitakin saman Myrtaceae heimon kasveja. Kuumeen hoidossa käytetty eukalyptus puu (Eucalyptus globulus) on monelle tuttu. Mausteneilikka (Syzygium aromaticum), jonka kukkanuppuja käytämme mausteena, vie monen ajatukset jouluun. Samoin ikivihreä pensas Pimenta dioica, jonka hedelmät tunnemme maustepippuri -nimisenä mausteena, on laajasti tunnettu myrttikasvien heimon edustaja.
Samaan heimoon vahakukkien kanssa kuuluu myös meillä tuntemattomampi höyhenpensas (Verticicordia plumosa), joka on vahakukan lailla kotoperäinen laji Australiassa . Niin vahakukka kuin höyhenpensaskin ovat Australiassa suosittuja pensaita puutarhoissa. Puutarhatuotannossa vahakukkaa ja höyhenpensasta on vartettu yhteen, jolloin vahakukkaa on käytetty höyhenpensaan perusrunkona. Tätä höyhenpensasta ei tule sekoittaa meillä tunnettuun höyhenpensas lajiin (Fothergilla major ”Velho”).
Vahakukkia pidetään yleisesti kukkakimppujen täytekukkina, mutta jokin näiden siroudessa ihastuttaa minua enemmän kuin monet perinteiset leikkokukat. Ostan muutaman oksan ihan vain ilahduttaakseni itseäni. Kukkien ostoon ei aina tarvitse olla sen kummempaa syytä. Ne kaunistuttavat kotia, ja tuovat iloa.
