Twitterissä nimeltä mainitsematon henkilö kertoi tallustelevansa keväisin pihallaan parin päivän välein tutkimassa, mitä kasveja on putkahtanut esiin. Hän jatkoi twiittiään kysymällä, mitä kerrostaloihmiset tekevät tuon sijasta.
Omalla kohdallani kerrostalossa asuminen ei tarkoita sitä, että oman pihan hoitoon ei ole mahdollisuutta. En oikein jaksa uskoa, että olen ainoa. Me kerrostalossa asuvat olemme puutarhaharrastajia samalla tavoin kuin minkä tahansa muun asumismuodon valinneet ihmiset. Olemme citypuutarhureita ja kaupunkiviljelijöitä. Hoidamme parvekekasviemme lisäksi taloyhtiön perennapenkkejä, pensasryhmiä ja asettelemme pihalle kiikun viereen ruukkupuutarhan.Tallustelemme keväällä pihallamme nuuhkimassa maan sulamista ja iloitsemme maasta esiin nousevista kasveista. Tarkkailemme märän maan kuivumista samalla, kun yritämme malttaa mielemme ja halumme jo kiiruhtaa perennapenkkiä rapsuttelemaan.
Kerrostalon kokoinen varjo heittää takapihamme ylle. Muutaman metrin päässä talon seinästä nousee pystysuoraan muutaman metrin korkuinen kallioseinämä, jonka päällä on mäntymetsä. Tämä on se osa takapihaa, joka ei kiinnosta ketään. Yleensä takapihalla ei käy ketään ruohoa leikkaavaa kesäpoikaa lukuunottamatta. Olen itse suunnattoman kiinnostunut hoitamaan ja muokkaamaan takapihan kasvillisuutta ja tuomaan siihen jotain lisää menettämättä kuitenkaan sen luonnonmukaisuutta. Näen paikassa inspiroivan haasteen luoda kasvillisuusalue, johon kuuluu myös kasvien verhoama kallioseinämä.
Viime vuosien aikana olen hillinnyt paikalla kasvavaa ahnasta vattua repimällä sitä juurineen. Olen antanut terttuseljan kukkia siinä, mihin se on siemenestä kasvanut, ja suunnitellut kasvien istuttamista kallion koloihin. Nokkonen ja saniaiset ovat täysin tervetulleita kasviryhmääni, mutta ohjaan niiden olemassaoloa varovaisella kädellä. Yritän tehdä takapihamme ryteiköstä pienen palan metsäpuutarhaa, joka yhtyisi luonnollisesti kallion laella oleviin marjamättäisiin.
Vaikkei takapiha ole kovin kiinnostava muiden kerrostalomme asukkaiden mielestä, he harrastavat innokkaasti puutarhan hoitoa piha-alueen aurinkoisilla paikoilla. He viljelevät vihanneksia kasvulaatikoissa autokatoksen takana. Siellä on myös muutama satoisa marjapensas ja omenapuu. Piha-alueilla on muutama perennaryhmä, pensas-alueita ja erilaisia pihlajia. Kiikun vieressä on ruukkupuutarha, ja lipputangon alla kasvaa jaloruusuja. Me teemme pihatöitä muulloinkin kuin talkoopäivänä. Tämä vapaaehtoisia osallistava tapa on muotoutunut kerrostaloomme vuosien saatossa. Pihan hoitamiseen osallistuminen ja itse tekeminen tuo elämään sisältöä. Se tuo tunteen siitä, että omalla pihalla tässä ollaan. Kerrostalomme piha on pikkuhiljaa muuttumassa puutarhaksi, josta on jo nyt iloa kaikille talon asukkaille – ja naapurustolle.
