Kävin aikaisin aamulla Hatanpään kartanolla kuvaamassa ruusuja, joiden terärehdille öinen kosteus oli tiivistynyt vesipisararoiksi. Aurinko oli jo noussut talon kattojen ylle, ja valaisi osan ruusutarhasta. Puiden latvat loivat varjon arboretumin puoleiselle laidalle, mutta ruusutarhan perällä oleva ruusupenkki kylpi valossa. Kenkäni kastuivat kävellessäni ruusutarhan kostean nurmialueen poikki sen luo, mutta se ei haitannut minua.
Katselin hetken ruusuja, ja kiinnitin huomioni Augusta Luise -nimiseen ruusuun. Sen suuret kukat olivat noin metrin korkeudella useamman kukan tertuissa, joten minun ei tarvinnut maata märällä nurmikolla saadakseni kuvattua sitä oikealta tasolta. Kumarruin lähemmäs tarkastelemaan Augusta Luisea, ja sen vaimea, mutta miellyttävä tuoksu leijaili nenääni. Roosanpersikkainen ruusu näytti upealle vesipisaroiden kimmeltäessä sen terälehdillä timanttien lailla. Ruusun tummanvihreät lehdet olivat terveet, vaikka viereisissä ruusulajikkeissa näytti olevan mustalaikkua. Valitettavasti kuvani eivät aivan onnistuneet, vaikka kohde oli mitä kaunein.
Augusta Luise ruusu on Saksalaisen Rosen Tantaun vuosikymmeniä jatkuneen jalostustyön hienoimpia saavutuksia. Tämä upea ruusu kuuluu Tantaun Nostalgia -ryhmään (Nostalgic Hybrid Tea Rose), jossa on parhaimmista parhaimmat ja tunnetuimmat ruusut. Augusta Luise on suhteellisen korkea, kaunis, tuoksuva, terve ruusu, joka talvehtii hyvin. Sen kukkien leveys on jopa 12 cm. Syystäkin siitä on tullut yksi suosituimmista jaloruusuista.
Kasvien nimien takana on usein merkittäviä tutkijoita tai aikansa julkisuuden henkilöitä, joista emme ole koskaan kuulleetkaan, tai tiedämme hyvin vähän. Olen kuitenkin aina ollut kiinnostunut elämäkerroista. Olen viihtynyt niin omieni kuin mieheni isovanhempien luona kuunnellen tarinoita elämästä. Siitä, millaista ennen ollut, ja mitä he ovat nähneet ja kokeneet. Tällä kertaa kiinnostuin Augusta Luise -ruususta, ja naisesta nimen takana. Päätän selvittää, kuka oli Augusta Luise.
Augusta Luise -ruusu on saanut nimensä saksalaisen kreivitär Augusta Louise zu Stolberg-Stolbergin mukaan. Hän oli hyvin tunnettu julkisuuden henkilö. Augusta Louise zu Stolberg-Stolberg syntyi 7. tammikuuta 1753 Branstedissa Pohjois-Saksassa. Hänen isänsä oli Kreivi Christian Günther zu Stolberg-Stolberg ja äitinsä Castell-Remlingenin kreivitär Christiane Charlotte. Stolbergin suku oli aikansa merkittävimpiä Saksassa. Suvun historia juontaa 1000-luvulle asti, ja sen omistuksessa on ollut lukuisia linnoja ja laajoja maa-alueita.
Augusta Louisen elämää varjosti vanhempien menettäminen jo varhaisella iällä. Hän oli vasta kahdentoista, kun hänen isänsä kuoli. Augusta Louisen äiti kuoli vain kahdeksan vuotta myöhemmin, jolloin hän muutti Uetersenin luostariin. Luostari oli naimattomien aatelisnaisten talo, jossa Augusta Louise kasvatettiin pietistinä. Hän oppi englantia englanninkielisen raamatun avulla.
Augusta Louise aloitti kirjeenvaihdon Johann Wolfgang von Goethen kanssa ollessaan 22-vuotias. Heidän kirjeenvaihtonsa oli eläväistä ja humoristista, mutta he vaihtoivat ajatuksia myös pietismistä, mikä on vaikuttanut Goethen nuoruuden teokseen Nuoren Wertherin kärsimykset.
Jostain syystä Augusta Louise ja Goethe eivät koskaan tavanneet toisiaan, vaikka Goethe oli Augusta Louisen veljien Frédérich-Léopoldin ja Christianin henkilökohtainen ystävä. Augusta Louisen ja Goethen kirjeenvaihto kesti kaksi vuotta, jonka jälkeen Augusta Louise kirjoitti Goethelle vielä yhden kirjeen 40-vuotta myöhemmin.
Vuonna 1783 Augusta-Louisesta tuli kreivitär Bernstorff, kun hän meni naimisiin lankonsa Andreas Peterin kanssa. Avioliitto vei Augusta Luisen Tanskaan. Tuore aviomies oli Augusta Louisen sisaren Frédérique zu Stolberg-Stolbergin leski. Avioliittoa kohtasi kuitenkin suuri suru heidän poikansa Karl Andreas Christianin kuollessa vasta neljä vuotiaana.
Andreas Peter Bernstorff oli poliittisisesti aktiivinen, ja hän osallistui vuoden 1788 vallankaappaukseen. hän oli Tanskan kruunuprissi Frederickin ystävä, ja sai hoitaakseen pääministerin tehtävät. Tässä toimessa hän johti prinssi-regetin kabinettia kuolemaansa asti.
Augusta Louise lähti Tanskasta aviomiehensä kuoleman jälkeen, ja asui aluksi perheen ja ystävien luona. Hänen ystäväpiiriinsä kuuluivat mm. Franz Schubert, Johan Kaspar Lavater, Matthias Claudius ja Friedrich Gottlieb Klopstock. He olivat kaikki luovia ihmisiä, joiden runoissa ja teoksissa näkyi pietismismiin taipuvainen uskonnollisuus, sekä vahva Sturm und Drang -liikkeelle tyypillinen yksilön tunne-elämän voimakas esittäminen. Heidän teoksiaan löytyy myös Suomalaisesta virsikirjasta.
Kreivitär Augusta-Louise zu Stolberg-Stolberg kuoli 30. toukokuuta 1835 Kielissä Seeburgissa. Vaikka hän ei jättänyt jälkeensä kirjallista teosta, hän oli kuitenkin intellektuelli nainen Germaine de Staelin lailla. Augusta Louise vaikutti taustalla niin aviomiehensä poliittisessa elämässä, kuin ystäviensä kirjallisessa tuotannossa. Hän oli inspiraation lähde Goethelle. Siksi Uetersenin luostarin lähellä sijaitseva Rosen Tantau antoi Goethen syntymän 250-vuotispäivän kunniaksi uudelle luomukselleen Augusta Louisen nimen.
